Istanbul top10

Istanbulissa asuessamme olemme saaneet isännöidä useampiakin vieraita ja olemme saaneet kunnian toimia kaupunkioppaina. Jossakin vaiheessa mieleemme tuli idea kerätä lista mielestämme näkemisen arvoisista paikoista Istanbulissa, niitä joihin olemme suurimman osan vieraistammekin vieneet.

Niinsanotut ”perusnähtävyydet” kuten Haga Sofia, Basilica Sistern ja Sininen Moskeija eivät ole tällä listalla, vaan pyrimme listaamaan paikkoja, joita ei välttämättä jokaisesta opaskirjasta löydy. Paikat eivät ole varsinaisessa parhausjärjestyksessä, sillä ne ovat keskenään niin erilaisia, ettei niitä voi oikeastaan verrata. Numerointi lähinnä selkeyttää tekstiä (ja tarjoaa vetävämmän otsikon).

Tätä listaa pohtiessamme Severi valitti listalla olevan liikaa näköalapaikkoja, ja myönnettäköön niiden olevan Saaran heikko kohta. En kuitenkaan usko kattoterassien kokevan inflaatiota, sillä kaikista niistä näkymä on hiukan eri suuntaan, mutta kaikissa yhtä henkeäsalpaava. Istanbul on käsittämättömän kaunis ja valtava kaupunki. Kyseiset paikat olemme valinneet listalle myös siksi, että ne ovat paikkoja joissa olemme viettäneet aikaa rakkaittemme kanssa - nämä paikat ovat niin ainutlaatuisia siksi, koska olemme saaneet käydä niissä ainutlaatuisten ihmisten kanssa.

Istanbulissa liikkuminen voi olla seikkailu sinänsä. Saaran veli Johannes fiilistelee lauttamatkaa euroopan puolelta aasiaan.

 Vaikka monet paikat kuulostavat vaikealta ja monimutkaisilta löytää, eivät ne sitä ole - ja jos löytäminen tuottaa hankaluuksia, aina voi kysyä, joko meiltä tai vastaantulijoilta. Reittiohjeet on kirjoitettu summittaisesti, lähinnä suuntaa-antavasti.

Kaupungissa liikkumisesta opaskirjat eivät yleensä mainitse seikkaa, jonka olisin itse halunnut ehdottomasti tietää kaupunkiin saapuessani: älä koskaan ota taksia, jonka ovessa on vain numero. Tämä on ehdottomasti helpoin keino välttää huijatuksi tulemista taksissa! Ota vain ja ainoastaan takseja, joiden ovissa on numeron lisäksi jonkin, mikä tahansa, firman logo.
Jos taksilla huristelu alkaa kyllästyttämään, paikallinen reittiopas löytyy osoitteesta buradanoraya.com ja toimii myös englanniksi.

Severi ja Siiri Silessä - Istanbulissa on todella vähän hyviä uimapaikkoja ja Sileä voisi muuten suositella, mutta puolisentoista tuntia kestävä hikinen bussimatka nollaa uimisen tuoman viilentämisen.

 Turkkilaistumisemme on ollut vääjäämätöntä, mutta vaivihkaista. Olimme vilpittömän hämmästyneitä kun jotkut vieraamme ahdistuivatkin tai ärsyyntyivät meidän mielestämme mahtavan paikan sadasta turkkilaisesta lähtevästä melusta, orkesterista joka soittaa vaikkapa lauantain kunniaksi täysillä vuorotellen jokaisen pöydän vieressä, väentungoksesta tai ainaisesta tupakansavusta. Toisaalta Istanbuliin vasta saapunutta voi ymmärrettävästi kaupunki alkaa väsyttämään ja ärsyttämään; Istanbuliin tottumattomalle kaupunki kaikessa komeudessaan ja kurjuudessaan saattaa tuottaa aistiähkyn.

Välillä Istanbul väsyttää - niin opasta kuin vieraitakin.

1. Salainen kattoterassi

Mikä?
Tämä salainen kattoterassi on ehdottomasti ehkäpä lempipaikkamme Istanbulissa - mutta ei enää kovin salainen monien nettisivustojen uutisoitua siitä. Tungosta paikassa ei onneksi silti ole, sillä kattoterassin löytäminen itsessään on seikkailu sinänsä, johon sisältyy Grand Bazaarin liepeillä pyöriminen, salaperäisen oven löytäminen sekä hassu pieni setä, joka rahastaa sisäänpääsystä sen verran kuin satut hänelle taskusi pohjalta kolikoita löytämään.
Paras aika mennä on ennen auringonlaskua, sillä auringon laskiessa terassilla on upeaa: aurinko katoaa horisonttiin ja rukouskutsut kaikuvat kaupungin läpi. Suosittelemme ottamaan mukaan vaikkapa muutaman oluen ja lämmintä vaatetta, sillä katolla tuulee aina.

Miten mennä?
Kattoterassi sijaitsee Valide Han-nimisessä historiallisessa matkaajien majatalossa, joka toimii nykypäivänä alueen kauppiaiden varastona, sekä käsityöläisten pajana. Valide Haniin pääsee helpoiten kahta reittiä, riippuen mistä ja millä olet tulossa.

Taksimilta on helpointa ottaa metro Veznecilerin asemalle. Suuntaa kohti Istanbul Üniversitesin kampusaluetta, kohti Bayezid Meydania, jossa näet yliopiston mahtipontisen sisäänkäynnin, sekä historiallisen kuuluisan Atik Sinanin suunnitteleman Bayezid moskeijan. Seuraa kampuksen muuria kun se kääntyy vasemmalle ohittaen kadun vaatebasaarit ja teetuvat. Jatka kunnes tulet kampuksen portin kohdalle ja käänny sitä vastapäätä alkavalle kadulle, jonka varrelta löydät lopulta kivisen portin, jossa lukee latinalaisin kirjaimin Valide Han.

Jos olet tulossa esimerkiksi Karaköystä, tai muualta Bosporin rannalta, on paras keino päästä Valide Haniin on raitiovaunu. Jää pois Beyazid-Cemberlitas pysäkillä ja kävele oikealla avautuvan ruuhkaisen basaarikadun läpi, kunnes tulet Istanbul Üniversitesin kampuksen muurin kohdalle. Jatka matkaasi eteenpäin, kunnes saavut portin kohdalle, jonka vastapäätä alkavan kadun varrelta löydät Valide Hanin.

Severi otti kuvan Kaisasta, Tomista, Katrista ja Sallasta kattoterassilla - Saara oli valitettavasti töissä ja sitten valmistelemassa Tomin yllätyssynttäreitä.

Ex-kämppikset Sükrü ja Kate, Severin sisko Siiri ja itse pariskunta fiilistelemässä kattoa ja katolla.

Katolla kävely on hiukan kuumottavaa, sillä väkisinkin tulee miettineeksi katon vahvuutta ja kestävyyttä. Arkkitehdit ja muutasiantuntijat ovat huolissaan alueen historiallisten rakennusten, kuten Grand Bazaarin, kattojen romahdusvaarasta.

Auringonlaskun aikaan kuulee, kuinka kaupungin rukouskutsut soljuvat virran lailla kaupungin läpi - kun yksi lopettaa, seuraava aloittaa.

Katoilla voi hengähtää hetken ja saada etäisyyttä muuten välillä päälle vyöryvään Istanbuliin. Vähän olutta ja Istanbulin katselua lintuperspektiivistä ystävien kanssa - sen jälkeen olo on taas tasaisempi. Kuvassa Sükrü, Kate, Siiri, Saara ja Severi.

2. Büyük Camlica & Kücük Camlica

Mikä?
Saaran työpaikan vieressä kohoaa Istanbulin korkein kohta Büyük Camlica, josta avautuu henkeäsalpaava näköala Bosborinsillalle ja koko Istanbulin yli. Puisto on kaikille avoin, joten sisäänpääsymaksua ei ole. Huipulta löytyy myös kahvila, josta voi ihailla maisemaa.
Myös Büyük Camlican lähellä sijaitseva pienempi Kücük Camlica on näkemisen arvoinen - kiipeäminen puistomaisen kukkulan läpi huipulle palkitaan todella kauniilla kahvilalla, josta näköala on taas merelle ja aasian suuntaan päin.

Miten mennä?
Camlica on Aasian puolella, ja sinne pääsee ehkäpä helpoiten metrobussilla - ja jos tulee euroopan puolelta, voi lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja ihailla samalla näköalaa Bosborin sillalta bussin ylittäessä sen. Jää pois metrobussista Aasian puolella Altunizadessa, ja taksi huipulle maksaa noin 10-15 liiraa.

Camlica on niin lähellä Saaran työpaikkaa, että sitä voisi kutsua koulun takapihaksi. Ei hassumpi takapiha.

Severin äiti Anne sointuu kauniisti maisemaan.

Siirin ottamasta kuvasta käy ilmi kaupungin uskomaton ja aavistuksen klaustrofobiaa herättävä koko.

Saara ja turkkilais-saksalainen Meltem olivat kämppiksiä Antalyassa vuonna 2011, ja onnekkaasta sattumasta molemmat asuivat viime vuoden Istanbulissa.

Katja ja Tytti ottivat kuvan keväällä Camlican keväisistä tulppaaneista.

Saaran koulu on puolivälissä Camlican kukkulaa, ja sinne kiipeämäninen on joka-aamuinen aerobinen ponnistus. Itse kukkulan lisäksi alueelta löytyy muutama kiva kahvila. Kuvassa viime vuoden Suomi-tiimi Elisa, Karoliina, Saara ja Kirsi juhannuslounaalla Camlicalla. 

3. Tavarnasi

Mikä?
Piilossa oleva Tavarnasi on eräs lempiravintoloistamme Istanbulissa: niin lempparimme, että juhlimme siellä jouluakin viime vuonna. Ravintola tarjoaa perinteisiä turkkilaisia ruokia erittäin kohtuulliseen hintaan - ja myös alkoholia, jota on välillä vaikeaa löytää samasta paikasta maukkaan ruuan kanssa. Erityisen tunnelmallisen ravintolasta tekee viehättävä, lämmin sisustus ja miellyttävä taustamusiikki (ei välttämättä selviö turkkilaisissa ravintoloissa). Harvinaista kyllä, ravintolassa ei saa tupakoida sisällä vaan sen sijaan paikassa on soma, pieni parveke tupakoinnille.

Miten mennä?
Kävele Sishanen metroasemalta Taksimille päin, Istiklalin vasenta reunaa pitkin. Käänny Columbia sportswearin kohdalta vasemmalle kadulle, ota Emir Hanin kohdalta hissi ylimpään kerrokseen ja astut hissin ovesta suoraan ravintolaan.

Tavarnasiin ei vain eksy, vaan sen sijainti pitää tietää. Vihreä ovi on hissin ovi, jolla pääsee suoraan ravintolaan.

Tavarnasin sisustus on lämmin ja tunnelmallinen. Meillä ei ole yhdestäkään ruoka-annoksesta kuvaa! Ruoka on varmaankin kadonnut parempiin suihin heti sen saavuttua.

Tavarnasissa kaikkialle on ripustettu erilaisia koristeita - silmä löytää jatkuvasti paikasta uutta katsottavaa. Katja ja Tytti olivat käymässä keväällä, jolloin ravintolakin oli valoisamman näköinen.

4. Gülhane park

Mikä?
Topkapin palatsin vieressä sijaiseva kaunis puisto, josta on upea näköala Bosborinsalmelle. Keväisin ja alkukesästä Gülhane park on täynnä kauniita tulppaaneita ja kukkaistutuksia. Tarjoaa pienen hengähdystauon ja turkkilaista teetä seurueen kesken jaettavissa kauniissa kannussa Kultaisen Sarven kävelemiseen väsähtäneelle turistille. Erityisesti keväällä puisto näyttää tulppaai-istutuksineen ihastuttavalta ja monet hääparit tulevat puistoon otattamaan kuviaan.

Miten mennä?
Jää ratikasta pois Gülhanen kohdalla. Lähde kävelemään Topkapin palatsille päin, mutta ennen sisäänkäyntiä käänny vasemmalle ja kulje puiston läpi.

Saara, Saaran isä Olli ja veli Ville viettivät joulun 2011 Istanbulissa, jolloin väkeä oli yllättävän vähän - kuten tästä kuvasta käy ilmi, Gülhane park oli myös puolityhjä.

Keväällä ja kesällä puisto puhkeaa kukkaan ja kuumuudessa on kiitollinen, jos löytää pöydän varjosta.

Teetä ei myydä laseittain, vaan kannuttain: mitä isompi seurue, sitä suurempi kannu. Tämä kuva on otettu joulukuussa, ja koko Bosborin salmi on aivan eri värinen kuin ylemmässä olevassa kesäkuvassa.

Kesällä tyhjää pöytää voi joutua hetken saalistamaankin - Saaralla ja Meltemillä kävi tuuri.

5. Kadiköyn rantabulevardi

Mikä?
Kadiköyn rantabulevardilla on kaunis näkymä Egeanmerelle ja Euroopan puolelle.Merenarantaa on tunnelmallista kävellä, erityisesti auringonlaskun aikaan. Bulevardi on täynnä elämää - kulkukoiria, rullaluistelijoita, pariskuntia kuhertelemassa, seurueita kitaroiden kanssa juomassa olutta rantakivillä, teen kaupustelijoita... Vietimme Severin kanssa erään kokonaisen aamupäivän vain istuskellen viltillä ja katsellen ohikulkijoita (ja epäonnistuneesti suojellen eväitämme koirilta.)

Miten mennä?
Ota lautta Kadiköyhin. Tullessasi ulos lautalta, lähde kävelemään rantaa pitkin oikealle rantaa pitkin. Koko rantabulevardin kävelemiseen menee rauhassa käyskennellen noin tunti. Fenerbahcen stadionin kohdalla, jota et voi välttyä huomaamasta, lähde Modan kapeita pikkukujia pitkin takaisin lauttasatamalle. Jos lähdet vasemmalle lautta-asemalta, päädyt Haydarpasan vanhalle rautatieasemalle, joka on kissoineen ja vanhoine, nyt graffiteilla vuorattuine junineen, myös näkemisen arvoinen.

Vanha asema on auki, muttei enää käytössä, ja koko paikassa on Miyazakimaista samalla pysähtynyttä ja odottavaa tunnelmaa. Auringosta paistattelemassa Severin äidin Annen puoliso Jyrki, Anne, Severi ja Saara.

Rantabulevardi on täynnä koiria ja kissoja. Eräällä aamiaispiknikillä vapaana ollut koira juoksi röyhkeästi napsimaan eväitämme omistajan juostessa hetken päästä perässä suuresti pahoitellen. Näin ei olisi käynyt jos koirakuiskaaja-Salla (kuvassa) olisi ollut paikalla.

Kultaisen sarven siluetti auringonlaskun aikaan on lumoava.

Fenerbahcen stadionia lähestyttäessä huomaa, mitä väriä paikalliset kannattavat - perinteisesti aasian puolella asuvat tukevat Fenerbahcen jalkapallojoukkuetta.

Saara sai kunnian ottaa hääkutsuun kuvan Canista ja Elisasta. Modan rantabulevardi on myös romanttinen paikka täynnä kuhertelevia pareja.

6. Konak-cafe

Mikä?
Melkein kuin Galata Tower, mutta ilman sisäänpääsymaksua ja tungeksimista! Kertaalleen tornissa käytyäni käytän säästyneet rahat mielummin kuppiin kahvia kuin sisäänpääsymaksuun. Näet myös itse tornin uudessa valossa! Kahvilassa on terassi ja kauniisti sisustettu alakerta, ja paikka on alkoholiton. Jos aiot istua terassilla, ota mukaan lämmintä vaatetta, sillä terassilla tuulee.

Miten mennä? 
Käytännössä viereinen katu Galata Towerilta. Katso osoite googlesta ja ravintolassa mene niin ylös kuin vain pääset.

Terassilla on vaikeaa päättää, miten päin pöytään istuisi saadakseen parhaan näkymän.

Kaisalla ja Sallallakin oli oikeasti ihan kivaa Konakissa. Terassilta on viihdyttävää seurailla Galata Towerissa pyöriviä turisteja.

Konakista on hauska bongailla tuttuja paikkoja - hei, tuollahan me oltiin eilen syömässä! Mikäs moskeija tuo on? (Haga Sofia)

7.  Nevizade

Mikä?
Ravintolakatu Nevizade on täpötäynnä ihmisiä, ja varsinkin lauantai-iltaisin tyhjää pöytää saa tosissaan metsästää - mutta tarjoilijat taikovat aina sellaisen jostakin. Nevizadelle tullaan joko juomaan (muttei örveltämään) tai syömään ja juomaan alkuillasta. Pöytä tilataan täyteen erilaisia mezejä ja rakia ja sitten vain istutaan ja ihmetellään kuhinaa. Neyle Meylen terassi on suosikkimme - terassi on jaettu kolmen eri ravintolan kesken ja vaikka äänikaaos on välillä valtava kolmen eri bändin soittaessa samaan aikaan, on paikassa oma tunnelmansa ja kaaoksen ja tanssimaan intoutuvien turkkilaisten seuraaminen käy viihteestä. (Tai pakottaa juomaan lisää rakia, kuten veljelleni kävi.)

Miten mennä? 
Istiklalia kulkiessa Taksimilta päin, näet oikella kadun yläpuolella suuren "Cicek Pasaji"-kyltin. Käänny tälle kadulle, ja hetken kuluttua uudestaan oikealle.

Nevizadella tulee aina syötyä ja juotua hyvin, eikä sinne ole tapana mennä yksin vaan aina vähintään muutaman hengen voimin. Kuvassa Sükrü, Kate, Siiri, Severi, Saara ja Sükrün unkarilainen vieras Helga.

Matti ja Kalle arvostavat paikkoja, joista saa olutta - vaikka Turkki ei (syystäkään) ole maailmankuulu oluistaan.

Pöytä tilataan täyteen erilaisia mezejä, ja niistä koostaan itseä miellyttävä sommitelma. Kuvan otti ja lautasen tyhjensi Siiri.

Ney'le Mey'lestä saa todella hyviä mezejä, ja kattoterassi on kaikessa kaaottisuudessaan ja äänekkyydessään koettava. Jos mielii rauhallisempaa pöytää (mitä ikinä se Nevizadella tarkoittaakaan) voi jäädä myös katutasoon istumaan.

Toivottavasti kaikille nyt tuli selväksi, että Nevizadella on tapana juoda olutta. Monesti pöytään tuodaan myös pieni kulho pähkinöitä, joita ei aluksi edes aio syödä, ja neljän minuutin kuluttua huomaakin tyhjentäneensä koko kulhon. Kuvassa kanssamme maailmakansalainen Jyri.

8. Ritim

Mikä?
Taisimme käydä Ritimissä kaikkien nuorempien vieraidemme kanssa - erityisen hyvin mieleeni on jäänyt sohvilla tanssivat veljeni sekä Katja, joka otti ”en usko, että täällä voi edes olla siihen asti että baari menee kiinni”-haasteen vastaan. Ritim on aina täpötäynnä, mutta tungos tuo oman tunnelmansa paikkaan - ja baarissa on silti pöytiintarjoilu. Ei sisäänpääsymaksua, mutta miehillä tulee olla naisseuralainen päästääkseen sisään. Lempibaarimme Ritimistä tekee erittäin kohtuulliset hinnat ja erittäin tanssittava musiikki. Ritim on myös kattoterassi, mutta ihmisten päiden takaa et todennäköisesti tule edes huomaamaan sitä.

Miten mennä? 
Nevizaden kulman takana, ota hissi ja kävele viimeiset portaat niin ylös kuin pääset. Survoudu sisään.

Saara ja Severi vapputansseissa 2015.

Ritimissä voi yrittää tilata tiskiltä, mutta helpompaa on odotella tarjoilijaa, joka jotenkin aina onnistuu luovimaan tiensä ihmismassan läpi tarjotin kädessään.

Saaran 25v. synttäreitä juhlittiin Ritimissä Sükrün, Kaisan, Sallan, Tomin ja Katrin voimin.

Blondibeibeille Katrille, Sallalle ja Kaisalle olisi riittänyt tanssittajia, mutta Ritimissä saa onneksi halutessaan tanssia aika rauhassa ilman että kukaan käpälöi.

9. Fener/Balat

 Mikä?
Fenerin historiallinen kreikkalaiskaupunginosa ja Balatin juutalaiskortteli ova ikkuna Orhan Pamukin romaanien ja Osmannien Istanbuliin. Kauniien värikkäiden kivitalojen lomassa kiemurtelevilla kaduilla voi törmätä mustiin kaapuihin pukeutuneisiin kreikkalaispappeihin, taqiyah-lakkiin pukeutuviin parrakkaisiin fundamentalistisiin muslimimiehiin, sekä katupalloa pelaaviin kurdilapsiin. Alueella aistii kaupungin monikulttuurisen perinnön, vaikka suurin osa Osmanien aikana asuneista kreikkalaisista ja juutalaisista ovat viime vuosisadan saatossa lähteneetkin. Suosittelemme vierailemaan kauniissa ja yhä toimivassa Kreikalais-ortodoksisessa patriarkaatissa ja Chora-kirkossa, jonka Bysantin aikaiset mosaiikit ovat kauneimpia joita kaupungista löytyy.

Miten mennä?
Fener ja Balat sijaitsevat Fatihin kaupunginosassa, Kultaisen Sarven eteläpuolella. Paikalle pääsee helpoiten menemällä Eminönüün, josta paikalle voi menä bussilla, taksilla tai apostolinkyydillä.

Värikkäät talot kuuluivat 1800- luvulla ja 1900-luvun alussa kreikkalaisille kauppiaille ja joidenkin talojen ulkoasusta huomaa, että kauppa kävi hyvin täällä.

Saara ihailemassa Chora-kirkon mosaiikkeja.

Kreikkalais-ortodoksinen patriarkaatti on kooltaan vaatimaton verrattuna Hagia Sophiaan, mutta kuitenkin vaikuttava ja yhä toiminnassa oleva.

Fenerissä viehättävät kontrastit.

10. Besiktas

 Mikä?
Besiktas on yksi Istanbulin kuuluisimmista kaupunginosista, joka tunnetaan jalkapallojoukkueestaan (Severin suosikki Turkkilaisjoukkue) ja Dolmabahcen palatsista, Turkin Versaillesista. Besiktasista löytyvät kaupungin parhaat aamiaisravintolat ja peli-iltoina kaupunginosan lukuisat pubit ja tavernat täyttyvät jalkapallojoukkueen kannattajista. Asuessamme Sislissä Besiktas oli kävelymatkan päässä kodistamme ja kävimme siellä usein bazaarissa sekä ravintloissa. Yksi kaupungin suurimmista ja kauneimmista puistoista, Yildiz Park, sijaitsee Besiktasissa.

 Miten mennä?
Euroopan puolelta helpoin tapa päästä Besiktasiin on raitiovaunulla viimeiselle pysäkille, Kabatasille, joka saapuu Dolmabahce palatsin porteille. Kaupunginosan keskusta on suurta bulevardia pitkin kävellen viidentoista minuutin kävelyn päässä. Besiktasilla on oma lauttasatama, johon kulkee lauttoja säännöllisesti Aasian puolelta.  

Jalkapallo on näkyvästi läsnä Besiktasissa.

Besiktasin "aamiaiskadulta" saa kaupungin parhaimmat aamiaiset.

Basaarikierroksen jälkeen voi käydä torikahveilla!

Dolmabahcen palatsi on vaikuttavuutensa vuoksi ehdoton nähtävyys Istanbulissa vieraileville.

+ Muita suosittelemisen arvoisia paikkoja

 Afrodite: Monet muut Karaköyn rantabulevardin ravintolat huijaavat surutta turisteja hinnoissa, mutta Afroditessä palvelu on hyvää, hinnat kohtuulliset, ruoka maistuvaa ja näköala huikea.

Balkon: Saaran lempparinäköalapaikkoja, Sishanen metroaseman lähellä. Kohtuuhintaiset juomat, ja Balkonissa kannattaakin keskittyä enemmän juomiin, sillä ruoka ei ole kovin hyvää.
  
Dilruba restaurant: Aasian puolen Üsküdarissa sijaitseva ravintola, josta on hieno näköala Bosborin sillalle. Todella runsaan aamupalabuffetin jälkeen voi vyöryä rantaan katsomaan Maiden's toweria.

Karaköyn ravintola-alue: Karaköyn lautta-aseman takana sijaitseva alue, jossa on paljon hurmaavia kahviloita. Suurin osa ei tarjoile alkoholia.

Van Kahvalti: Kadiköyn Modassa sijaitseva aamupalapaikka, jossa tarjolla runsas itä-Turkkilainen aamupala.

Yorosin linnake: Bosporin suulla, Istanbulin rajalla sijaitseva muinaismuisto, josta upeat näköalat Mustalle merelle ja salmelle. Tilaa mäellä sijaitsevasta kahvilasta tee ja nauti upeista maisemista.

Zencefil: Vegaaninen, kissakuvilla koristeltu ravintola Taksimin aukion lähellä.

Saaran isä pääsi myös vanhempien aamupalalle Dilrubaan, josta oli upea näköala Bosborin sillalle. Aamupala oli kai tarkoitettu lähinnä oppilaiden vanhemmille, mutta ei kukaan hoksannut kieltää opettajien vanhempiakaan tulemasta.